Kategoriat
ohjelmat

Cleantech: Ympäristöystävälliset ratkaisut ja kestävä kehitys etusijalla

Suomessa Cleantech-alan yritykset ovat keskittyneet moniin eri osa-alueisiin, jotka edistävät ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja vähentävät ekologista jalanjälkeä. Mukana on sekä tuttuja että tuntemattomampia nimiä, kuten Neste, Fortum, Wärtsilä, AW-Energy, Nocart ja Norsepower.

Myös uusia yrityksiä syntyy. Etenkin Suomen hallitus, yritykset ja tutkimuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä edistääkseen Cleantech-alan kasvua ja kehitystä perustamalla erilaisia rahoitusohjelmia, tutkimushankkeita ja innovaatiokeskittymiä.

Lisäksi Suomi on mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoissa, joissa jaetaan parhaita käytäntöjä ja edistetään ympäristöystävällisiä teknologioita. 

Hyvin menestyvät cleantech-yritykset valloittavat markkinat maailmanlaajuisesti. Tyytyväiset asiakkaat palaavat palveluiden pariin ja uusien käyttäjien on helppo hypätä mukaan jo liikkeessä olevaan junaan.

Uusiutuva energia

Tuulivoimaloiden rakentaminen on lisääntynyt viime vuosina, ja useita tuulivoimapuistoja toimii ympäri maata. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Tahkoluodon tuulivoimapuisto on yksi Suomen suurimmista ja tehokkaimmista tuulivoimala-alueista.

Myös aurinkovoimaloiden asentaminen on lisääntynyt erityisesti kiinteistöjen, yritysten ja teollisuuden alueilla. Pitkästä ja pimeästä talvesta huolimatta Suomessa on käynnissä aurinkoenergiahankkeita, jotka edistävät aurinkoenergian tuotantoa ja tutkimusta.

Uusiutuvan energian lähteet eivät pääty tähän. Maamme runsaat vesivarat mahdollistavat vesivoimaloiden rakentamisen, ja vesivoima kattaa merkittävän osan Suomen sähköntuotannosta. Lisäksi on olemassa pienimuotoisia vesivoimaloita, jotka hyödyntävät pieniä puroja ja koskia.

Bioenergialla tarkoitetaan biopohjaisten raaka-aineiden, kuten puun ja maataloustuotteiden, energiakäyttöä. Suomessa on useita biokaasulaitoksia, jotka tuottavat biokaasua esimerkiksi maatilojen jäte- ja lanta-aineista. Lisäksi metsäteollisuus hyödyntää metsäbiomassaa energiantuotannossaan.

Energiatehokkuus

Cleantech-yritykset Suomessa ovat edelläkävijöitä älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat tehokkaamman sähköntuotannon, -jakelun ja -kulutuksen hallinnan. Ne integroivat älykkäitä teknologioita, kuten reaaliaikaisia mittauksia, etävalvontaa ja älykkäitä ohjausjärjestelmiä, jotka mahdollistavat paremman energiatehokkuuden ja joustavamman sähköverkon toiminnan.

Cleantech-yritykset kehittävät myös älykkäitä sähkömittareita, jotka antavat tarkempaa tietoa sähkönkulutuksesta. Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat kuluttajille reaaliaikaisen seurannan ja yksityiskohtaisen tiedon sähkönkulutuksestaan, mikä auttaa heitä tekemään tietoisia päätöksiä energiatehokkuuden parantamiseksi. 

Lisäksi älykkäät sähkömittarit helpottavat sähkönkulutuksen etävalvontaa ja mahdollistavat dynaamisen hinnoittelun, mikä kannustaa kuluttajia vähentämään energiankulutustaan ruuhka-aikoina.

Älykotiteknologiat puolestaan mahdollistavat esimerkiksi älykkään lämmityksen ja jäähdytyksen, valaistuksen ohjauksen, älykkäät sähköverkot ja energiatehokkaat kodinkoneet. Ne auttavat kuluttajia optimoimaan energiankulutuksensa ja vähentämään energiatarvettaan.

Energiatehokkuuden lisääminen on keskeinen keino vähentää ympäristölle haitallisia päästöjä ja saavuttaa kestävämpää energiankulutusta. Suomen cleantech-yritykset ovat innovatiivisia toimijoita tällä alalla ja pyrkivät edistämään energiatehokkaita ratkaisuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Kierrätysteknologia

Suomi on edelläkävijä kierrätys- ja jätehuoltoteknologian alalla. Tässä yhteydessä cleantech-yritykset kehittävät innovatiivisia kierrätysratkaisuja, jotka auttavat vähentämään jätteen määrää ja hyödyntämään jätteestä syntyviä raaka-aineita uudelleen. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää, hyödyntää resursseja tehokkaasti ja edistää kiertotaloutta, jossa materiaalit ja resurssit säilyvät taloudessa mahdollisimman pitkään.

Hyviä esimerkkejä ovat kierrätyslaitokset, biokaasun tuotanto jätevedestä ja materiaalien kierrätysprosessit, joiden avulla voidaan tehokkaasti erotella, puhdistaa ja kierrättää erilaisia materiaaleja. Cleantech-yritykset kehittävät muun muassa uusia tekniikoita muovin kierrättämiseksi, kuten kemiallisia kierrätysmenetelmiä ja mekaanisia prosesseja, joiden avulla muovijäte voidaan muuttaa uusioraaka-aineiksi tai polttoaineeksi.

Lisäksi Suomessa on kiinnostusta ja resursseja biokaasun tuotantoon jätevedestä. Cleantech-yritykset kehittävät biokaasulaitoksia, jotka hyödyntävät jäteveden mukana tulevia orgaanisia aineita tuottaakseen biokaasua. Syntynyt biokaasu voidaan käyttää energiantuotantoon esimerkiksi sähkö- ja lämpövoimaloissa, liikennepolttoaineena tai jopa suoraan kiinteistöjen lämmityksessä.

Kestävä liikkuminen

Tämän päivän Suomessa kehitetään aktiivisesti sähköautojen ja hybridiautojen latausinfrastruktuuria. Tavoitteena on luoda kattava verkosto latauspisteitä ympäri maata, mikä helpottaa sähköautojen lataamista ja lisää niiden houkuttelevuutta kuluttajille. Cleantech-yritykset ovat mukana kehityksessä tarjoamalla innovatiivisia latausratkaisuja ja -palveluita.

Myös joukkoliikenteen kehittämiseen ja parantamiseen panostetaan. Hanke sisältää muun muassa tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän julkisen liikenteen tarjonnan, kuten bussien, raitiovaunujen ja junien, lisäämisen sekä paremman reittien suunnittelun ja aikataulujen optimoinnin. 

Cleantech-yritykset voivat osallistua joukkoliikenteen parantamiseen tarjoamalla älykkäitä liikennetietojärjestelmiä, reaaliaikaista matkustajainformaatiota ja kehittyneitä maksujärjestelmiä.

Lisäksi kaupungeissa ja taajamissa luodaan pyöräilyyn suotuisia olosuhteita, kuten pyöräkaistoja, pyöräparkkeja ja -huoltopisteitä. Cleantech-yritykset voivat osallistua pyöräilyn edistämiseen tarjoamalla älykkäitä pyöräpysäköintiratkaisuja, sähköpyöriä ja pyöräilyn seurantajärjestelmiä.

Cleantech-yritykset tarjoavat teknologisia ratkaisuja ja palveluita, joilla voidaan parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää ajoneuvojen päästöjä. Tähän kuuluvat älykkäät liikennevalot, reaaliaikaiset liikennetiedot ja liikenteenohjausjärjestelmät, jotka optimoivat liikenteen virtausta ja vähentävät ruuhkia. 

Ympäristöystävälliset rakennukset

Rakennusalalla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja cleantech-yritykset Suomessa ovat keskeisessä asemassa kehittäessään ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja, energiatehokkaita rakennusratkaisuja ja älykkäitä rakennusteknologioita. 

Cleantech-yritykset:

  • kehittävät uusia ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja kestävät pitkäaikaista käyttöä. Tällaisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi kierrätysmateriaalit, puupohjaiset materiaalit, energiatehokkaat eristysmateriaalit ja vähäpäästöiset betonisekoitukset. 
  • keskittyvät energiatehokkaiden rakennusratkaisujen kehittämiseen, joiden avulla voidaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi korkean eristystason omaavat rakenteet, lämpöpumput, aurinkoenergian hyödyntäminen ja energiatehokkaat ilmanvaihtojärjestelmät. 
  • luovat älykkäitä rakennusteknologioita, jotka parantavat energiatehokkuutta, käyttäjäkokemusta ja rakennusten hallintaa. Tällaisia teknologioita voivat olla esimerkiksi älykkäät lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, älykkäät valaistusjärjestelmät, etävalvonta- ja ohjausjärjestelmät sekä energiankulutuksen seurantajärjestelmät. 

Rakennusmääräyksissä on asetettu tiukat energiatehokkuusvaatimukset uusille rakennuksille, ja on olemassa erilaisia tukiohjelmia ja kannustimia kestävään rakentamiseen. Cleantech-yritykset toimivat yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa tarjoten innovatiivisia ratkaisuja ja asiantuntemusta kestävän rakentamisen edistämiseksi. 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda kestävää rakennuskantaa, joka vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa energiatehokkuutta ja edistää rakennusten käyttäjien hyvinvointia.

Kategoriat
ohjelmat

Kestävä innovaatioekosysteemi

Suomen puhtaan teknologian osaaminen on maailmalla tunnustettua. Vaikka cleantech/biotalous kattaa useita toimialoja, on metsäsektori Suomessa perinteisesti ollut keskiössä. Alalla on panostettu voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, jotta metsäteollisuutta voitaisiin jatkaa kestävästi myös ilmastonmuutoksen maailmassa.

Biotalouden innovaatioissa sekä tehostetaan nykyisiä prosesseja ja uusiomateriaalien hyödyntämistä, että kehitetään kokonaan uusia tuotteita. Esimerkiksi puurakentaminen, perinteinen ala, on saanut uutta pontta kehittyneistä materiaaleista jotka mahdollistavat myös suuremmat ja korkeammat puurakennukset. Uusituvalla ja hiiltä sitovalla puulla voidaan rakentamisessa korvata sementtiä ja terästä ja jopa muovia. Vaikutukset elinkaaripäästöihin ovat parhaimmillaan dramaattisia.

Uusiomateriaaleja syntyy myös biotalouden sivuvirroista. Tuotteita kuten tuhkaa voidaan hyödyntää uusiomateriaaleissa muun muassa maanrakentamisessa. Uusi innovaatioekosysteemi käsittää siis erittäin laajan verkoston aloja uusista kuluttajatuotteista perusmateriaalien valmistamiseen. Yhdistävänä tekijänä on materiaalivirta johon yritykset ja muut toimijat sen eri vaiheissa liittyvät.

Kategoriat
ohjelmat

FuBio Cellulose

FIBIC Oy:n FuBio Cellulose – tutkimusohjelmassa kehitettiin selluloosakuidusta valmistettua lankaa jota voidaan käyttää vaateteollisuudessa puuvillan tapaan. Tämän Ioncell-tuotteen valmistusprosessi on merkittävästi perinteistä viskoosikuitua ekologisempaa.

Ioncell on biohajovaa ja valmistetaan kokonaan uusiutuvista materiaaleista. Tällaisten ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kysyntä on maailmalla jatkuvassa kasvussa.

Kehitystyötä johti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitos. Tekstiilisuunnittelun asiantuntijana hankkeessa toimi Marjaana Tanttu, jonka tehtäväksi tuli valmistaa prototyyppituote uudesta kuidusta.

Vuonna 2018 tuotekehittely oli jo sillä tasolla että tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pukeutui itsenäisyyspäivän vastaanotolla 100% Ioncell-kuidusta valmistettuun iltapukuun. Puvun suunnittelivat Emma Saarnio ja Helmi Liikanen.

Ioncell oli näkyvästi esillä Pre-Helsingin järjestämillä muotiviikoilla. Helsinki Fashion Week on toiminnassaan ottanut ekologisuuden keskiöön vastakohtana kertakäyttömuodille josta alaa on usein kritisoitu. Kotimainen uusiutuva materiaali sopii tähän teemaan mainiosti.

Kategoriat
ohjelmat

BEST – Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut

Uusiutuvista energialähteistä Suomella on erityisiä vahvuuksia juuri bioenergiassa. Puuvarantomme on hyvä ja kestävästi hoidettu, ja metsäteollisuutemme teknologista kärkeä ja kustannustehokkaaksi hiottu. Myös pitkä kokemus ja kehittynyt infrastruktuuri sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kuuluu vahvuuksiimme. Sektori panostaa voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen.

Tulevaisuuden kestävät biojalostamot (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow, BEST) – hanke kokoaa yhteen alan toimijat kehittämään ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Keskeisimpänä näistä etenevä ilmastonmuutos. Myös maailmanlaajuiset trendit kuten kaupungistuminen ja nouseva, globaali keskiluokka joka kuluttaa yhä enemmän tuovat haasteita mutta myös mahdollisuuksia.

BEST-ohjelman tavoitteena on:

  • parantaa merkittävästi erityyppisten biomassojen hankintaketjujen kustannustehokkuutta, toimitusvarmuutta sekä joustavuutta
  • mahdollistaa bioraaka-aineiden lisääntyvä saatavuus kestävällä tavalla, uusiutuvasti
  • tehostaa kykyä räätälöidä bioenergiaratkaisut vastaamaan yksittäisen markkinan erityisiä tarpeita sekä kehittää erilaisia paikallisia energiakonsepteja ja -kokeiluja
  • luoda malleja systemaattiseen bioenergian liiketoimintaympäristön kehityksen arviointiin, sekä kehittää kykyä luoda uusia strategioita muuttuvissa tilanteissa
  • nostaa Suomen asemaa houkuttelevana bioenergiakumppanina ja alan kansainvälisenä johtajana

Keskeisessä roolissa on eri sektoreiden osaamisen kokoaminen yhteen, yhteisten hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Selvitettäviä ratkaisuja ovat muun muassa next-gen biomassaterminaalit, kaupunkien lämmitysratkaisut sekä vientimahdollisuudet kasvaville markkinoille. Jälkimmäisistä erityistarkastelussa on Intia. Kaikkea ohjelman piirissä tehtävää tutkimusta ohjaa kestävyysajattelu.

BEST tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2013 ja siihen osallistui käynnistysvaiheessa 21 yritystä ja 13 yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Ohjelman kestoaika oli neljä vuotta. Ohjelman koordinaattoreina toimivat CLEEN Oy ja FIBIC Oy.